Aug. 10th, 2013

myntti: (m&c)
1. Saimaannorppa
http://www.bookcrossing.com/journal/7807496/
Tämä oli tiivis infopaketti norpista ja niiden elinympäristöstä. Oli myös kiva lukea havainnoitsijoiden tarinoita. Osissa luettavaksi sopiva.

2. Åsa Larsson: Sudentaival
http://www.bookcrossing.com/journal/9990800
Tästä jäi vähän sekava vaikutelma. Ehkä tässä oli nyt keskitytty liikaa liian monen hahmon taustoihin. Tapahtumaympäristöstä pidin. Pohjoisen pikkukylä tulee tutuksi niin hyvässä kuin pahassa. Alun murhan jälkeen kirjassa tapahtuu muutakin ikävää, joten tästä jäi vähän ankea olo.

Eipä ole tuossa BC-merkinnässä takakansitekstiä, joten en enää edes kunnolla muista, mistä kirjassa oli kyse.


3. Morgan Spurlock: Don't Eat This Book
http://www.bookcrossing.com/journal/5835495
Nopealukuinen kirja pikaruokakulttuurista ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Asioita tarkasteltiin lähinnä USA:n näkökulmasta.
Though he wasn't much of an activist before his monthlong, McDonald's-eating experiment (documented in his film Super Size Me), Spurlock has since become a crusader for healthy eating. In this book delves more deeply into the issues his film raised, focusing in particular on food industry lobbyists and youth-oriented advertising. His undisguised indignation at their manipulative tactics and his contempt for the often slothful modern American lifestyle rise inexorably as he reels off statistics about calorie content, chemical additives, lack of exercise and so on.

4. Luo Lingyuan: Kiinalainen delegaatio
http://www.bookcrossing.com/journal/7707119/
Saksalaistunut Song Sanya saa tehtäväkseen luotsata yhdeksäntoista päivää kiinalaista delegaatiota. Kun korruptoituneista puoluepampuista ja rakennusyrittäjistä koostuva ryhmä saapuu kiertomatkalle Eurooppaan, on Sanyan käytettävä kaikki kekseliäisyytensä. Miten selvitä, kun jo vääränlainen rekisterinumero saa kiinalaiset hermostumaan, puhumattakaan italialaisesta ruoasta?
Jokin raja siinäkin, miten matkaopasta hyppyytetään. Ja toinen on siinä sitten mielin kielin ja anteeksi pyytelee, kun saa kuumaa teetä niskaansa tai hotellihuoneessa lähennellään ja ties mitä. Raivostuttavia ihmisiä koko kirja täynnä. Ja luen Sanyankin siihen porukkaan.

5. Anna Gavalda: Kunpa joku odottaisi minua jossain
http://www.bookcrossing.com/journal/2340461
Ihan kivaa ja nopsaa iltalukemista, mutta tarinat olivat jotenkin aika samankaltaisia tyyliltään. Siihen nähden, että en ole novellien suurin ystävä, tämän luin yllättävänkin mielelläni. Mikään ei kuitenkaan tehnyt erityistä vaikutusta.
myntti: (m&c)
6. Pat Mills & Mike McMahon: Slaine 1
http://www.bookcrossing.com/journal/10300305
Usvien ja taikuuden maailmasta, miekkojen ja magian valtakunnasta saapuu Kelttien suurin sotilas: Slaine. Heimonsa parista maanpakoon joutuneena hänen on vaellettava Tir-Nan-Ogin maassa Ukko-kääpiö kumppaninaan. Kauhistuttavissa koettelemuksissa Slainen on todistettava soturin voimansa päästäkseen palaamaan kansansa keskuuteen ja saavuttaakseen paikkansa kuninkaana.

Sarjista vaihteeksi. Raivohurviota, lentäviä laivoja ja taistelua. Sinänsä kaikenlainen historia/mytologiasekoitus kiinnostaa, mutta tähän en nyt oikein saanut makua.


7. W. J. Burley: Wycliffe and the House of Fear
http://www.bookcrossing.com/journal/3793654
The Kemps were a Cornish Catholic family who had held on to Kellycoryk, their family home, for almost five hundred years. But it was beginning to look as though the present century would be their last. Roger, head of the shrinking clan, was desperate to save the house and land. His second marriage, to the shrewd and tough businesswoman, Bridget, offered a way out. Bridget, prosperous head of her own company, wanted to take Kellycoryk over for development and although Roger hated the idea, Bridget refused to save the estate in any other way.
Then - suddenly - Bridget disappeared and old memories began to be raked over. Hadn't Julia, Roger's first wife (also a wealthy woman) disappeared mysteriously, presumably in a boating accident? Did Roger, his sister and his disturbed children know more about the past than had ever been revealed? Wycliffe, supposed to be recuperating from an illness in the neighbourhood, found there was too much that was intriguing about the Kemps for him to ignore


En ollut aiemmin Wycliffe-kirjoja lukenut taikka tv-sarjaa nähnyt, mutta ei se haitannut.
Ei tämä muistaakseni kovin mielenkiintoinen juttu ollut, mutta riittävästi kuitenkin, jotta kirjan viitsi lukea loppuun.

8. Robert A. Heinlein: Taistelu Venuksessa
http://www.bookcrossing.com/journal/10532681
Koko ikänsä 15-vuotias Poddy on halunnut päästä käymään maassa. Ei hän tietenkään halua sinne asumaan – pistäytymään vain. Mars on sentään aurinkokunnan ihanteellisin paikka, vaikkeivät ihmiset sieltä olisikaan kotoisin. Mutta alkajaisiksi Poddy haluaa Maahan, sillä hänestä on tuleva avaruuslentäjä ja tutkimusretkien johtaja. Ensimmäiselle matkalla Maahan pääsee myös varsinainen kiusanhenki, 11-vuotias Clark-veli, jonka ainut päämäärä Poddyn mielestä on räjäyttää maailmankaikkeus kappaleiksi. Isosetä Tom saadaan taivuteltua turvaksi mukaan.
Matkalla Maahan avaruusalus pysähtyy Venuksessa, joka on mitä sekavin paikka täynnä Maasta tulleita siirtolaisia. Kuten Poddy on arvannutkin, Clark aiheuttaa vaikeuksia: hän nuuskii joka paikassa ja sotkeutuu johonkin salaperäiseen. Viaton ei näytä olevan Tom-setäkään, vaikka onkin ikämies eikä yleensä näytä tekevän juuri mitään hyödyllistä. Todella vaaralliseksi seikkailu muodostuu, kun Clark katoaa ja Poddy lähtee etsimään häntä. Pääkaupunki on turvallinen, mutta itse Venus on hengenvaarallinen...


Kirja alkoi lupaavasti ja sopivasti humoristisesti Podkaynen päiväkirjamerkinnöillä ja jatkui pääosin ihan kivasti vielä silloinkin, kun Podkayne oli Tom-isosetänsä ja Clark-pikkuveljensä kanssa avaruusristeilyllä. Kun kirjan loppupuolella sitten päästään Venukseen, niin minusta tarina leviää käsiin. Ja juu, kyllä siellä sitten jotain tapahtuu, mitä voi jotenkin taisteluksikin kutsua, mutta muuten kyllä kirjan englanninkielinen nimi Podkayne of Mars on huomattavasti sopivampi. Tässä kirjassa oli kustantajan haluama loppu. Toinenkin versio on olemassa, kertoi Wikipedia.


9. Joseph Owindi: Kato, kato nekru
http://www.bookcrossing.com/journal/6526660
Suomalaiset miehet ajattelevat mustan miehen nähdessään heti sukupuolisia asioita. - Useimmat suomalaiset ovat täysin tietämättömiä kaikesta, mikä koskee Afrikkaa tai afrikkalaisia. - Suomalaiset tytöt eivät uskalla tulla Afrikkaan, koska siellä kuulemma mustat miehet ovat erityisen mieltyneitä syömään valkoisia naisia. - Suomessa ollaan riidanhaluisia ja synkkiä, vain vappuna suomalainen käyttäytyy kuin normaali sosiaalinen eläin. Tällaisia mielipiteitä laukoo kirjassaan Joseph Owindi, yhdeksän vuotta Suomessa asunut kenialainen yhteiskuntatieteilijä, musta mies jolle täällä oleskelu näyttää monessakin mielessä olleen "safari kylmään". Mitä on olla afrikkalaisena Suomenssa? Se on sitä, että pelottaa lapset ja mummut lähes kuoliaaksi pelkällä ihonvärillään. Sitä että ei pääse ravintolaan ja jos pääsee, annetaan huonoin pöytä. Ja että aina saa olla vastaamassa kysymykseen: koska aiot lähteä takaisin Keniaan? Näistä kokemuksista syntyi kirja, matkakertomus täynnä purevaa kritiikkiä isäntämaan väkeä ja oloja kohtaan. Ärsyttävä, liioitteleva, syvästi koskettava kirja - terveellistä luettavaa meille ennakkoluulottomuudestamme ylpeileville suomalaisille.

Kärkevästi kirjoitettu ja välillä vähän ristiriitainenkin kirja, mutta tämä oli kiinnostavaa luettavaa ulkomaalaisen kokemuksista Suomessa 60-luvulla. Välillä oli hiukan vaikeata pysyä kärryillä, missä kohtaa opintoja mennään tai millä paikkakunnalla ollaan.
Kirjoittajan ensimmäinen kohtaaminen suomalaisten kanssa tapahtuu laivalla, missä hänet pyydetään samaan pöytään ryyppäämään ja opetetaan sanomaan hölökynkölökyn. Ei kuulosta mahdottomalta skenaariolta nykyäänkään... Toljottajia ja omituisten kysymysten esittäjiä on riittänyt. Ja totta kai alkoholia nauttineiden henkilöiden on päästävä tekemään tuttavuutta ihan mustan miehen kanssa. Pitkää pinnaa on kysytty.
Suomessa on toki myös kaikenlaista hyvää, ja siitäkin kirjoittaja muistaa mainita. Ja puolestaan Keniassa on asioita, joissa olisi korjattavaa.
Jossain määrin erilaiselta vaikuttaa 60-luvun Suomi tähän nykyiseen verrattuna, mutta monet kuvaillut asiat kuulostivat kuitenkin edelleen hyvin tutuilta.


10. Huomenna ne tulevat ja muita eriskummallisia tarinoita
http://www.bookcrossing.com/journal/11091857
Miestään sureva nainen löytää yllättävän lohduttajan. Nuori soturi hylkää heimonsa ja saa tilaisuuden hyvittää isiensä synnit. Veljekset tekevät sieniretkellä kummallisen löydön. Poika viettää kesää isovanhempiensa luona, mutta jokin uhkaa idylliä.
Uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion uusin antologia
Huomenna ne tulevat ja muita eriskummallisia kohtaamisia kertoo kuusitoista tarinaa ihmisten ja erilaisten olentojen kohtaamisista sekä olennoista ihmisten keskuudessa. Mukana on kolmetoista kirjoittajaa, sekä aiemmista URS-julkaisuista tuttuja että uusia tuttavuuksia.

Muistaakseni olivat ihan luettavia tarinoita. Toisista pidin enemmän ja toisista vähemmän.

Profile

myntti: (Default)
myntti

February 2017

S M T W T F S
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728    

Most Popular Tags

Style Credit

Expand Cut Tags

No cut tags
Page generated Sep. 20th, 2017 04:29 pm
Powered by Dreamwidth Studios