myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/4205233
"Hän on totisesti kaunis kuin ikoni maatessaan siinä keskellä kirkon alttarikäytävää, tumma veri sädekehänä pitkien kutrin ympärillä. Paratiisipoika. Vauraan jättiläisseurakunnan vetonaula. Mutta kuka on voinut haluta pahaa ihmiselle, jota kaikki rakastivat ja kunnioittivat? Kiirunan vastarakennetussa Kristallikirkossa taistelevat valo ja pimeys."

Ei tämä hullumpi ollut. Kävi hyvin iltapäivälukemisiksi. En voinut sille mitään, että raskaana oleva poliisinainen toi mieleeni jotenkin Fargon vastaavan henkilön, vaikka ei kirjalla sinänsä mitään yhteistä kyseisen elokuvan kanssa ollutkaan. Luminen tapahtumapaikka ja raskaus vain toivat elokuvan mieleen. Päähenkilön paluu entiseen kotikylään ja menneiden asioiden selvittely jonkin nykyhetken rikoksen yhteydessä ei varsinaisesti ole mikään uusi kuvio, mutta toimi ihan mukavasti. Loppukohtauksesta mökillä jäi vähän yliampuva maku verrattuna aiempiin melko normaaleihin (menkööt nyt paremman sanan puutteessa) tapahtumiin.
myntti: (Default)
Photobucket
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/9937625
Marraskuussa 1965 löysi suonenjokelainen opettaja Yrjö Knuutinen järven jäältä laulujoutsenen, joka oli vahingoittunut lentäessään päin puhelinlankoja. Joutsen, joka ristittiin Kurkiksi, parani pian mutta kiintyi samalla pelastajaansa niin, että asui tämän hoivissa vielä toisenkin talven. Opettaja Knuutinen teki ahkerasti muistiinpanoja sekä joutsenen käyttäytymisestä että omista mietteistään. Näin syntyi Kurkin tarina, harvinaislaatuinen, viehkeä kertomus laulujoutsenen ja miehen ystävyydestä parina paukkuvana pakkastalvena ja yhtenä unohtumattomana kesänä.

Sekoitus päiväkirjamaista pohdiskelua ja joutsenen kanssa touhuamista. Sympaattinen kirja ihmisten seuraan tottuvasta joutsenesta. Loppua kohti alkoi tuntua vähän vanhan toistolta, mutta mielelläni minä tämän luin.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/6350790/
Hauska, räväkkä ja viisas tyttökirja kertoo 16-vuotiaasta muslimityttö Amalista. Amal käy tavallista lukiota kotimaassaan Australiassa ja on kuin kuka tahansa teini - katsoo Frendejä ja lukee Cosmoa, shoppailee ja juoruilee ystävättäriensä kanssa. Elämä muuttuu, kun Amal päättää alkaa käyttää musliminaisten perinteistä huivia, hijabia. Sekä vanhemmilla, koulun opettajakunnalla että luokkakavereilla on asiassa sulattamista, ja Amal kohtaa rajuja ennakkoluuloja. Onneksi parhaat ystävät kuitenkin tukevat häntä ja kaveruus ihanan Adamin kanssa syvenee huivin tuomien keskustelujen myötä.

Jännä juttu, miten kaksi edellistä lukijaa ovat pitäneet kirjasta huomattavasti enemmän, kun itse olen suunnilleen päinvastaisilla linjoilla. Kokonaan luin kirjan kuitenkin, joten ei mulle silti sellaista oloa tullut, että olisi pitänyt kesken jättää. Teksti vain oli kovin opettavaista. Siis tällä kertaa huonossa mielessä. Jotenkin kun tuntui siltä, että kirjailija on ensin valinnut asiat tyyliin "tätä haluan käsitellä ja tätä ja sekin asia pitää saada mukaan" - ja sitten on pitänyt kehittää tapahtumat näiden valittujen asioiden ympärille, jotta päähenkilö pääsee sormi pystyssä luennoimmaan kirjan toisille henkilöille ja siten samalla lukijalle. Aihe oli kyllä kiinnostava kaikin puolin, mutta kun toteutus tökki. Vähemmälläkin alleviivauksella olisi pärjännyt. Oli kirjassa toki hyvätkin puolensa, mutta jotenkin teennäinen jälkimaku tästä jäi.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/7246015/
Strippikokoelma tuli luettua tässä joskus aamukahvia hörppiessä. Samoilla linjoilla olen kuin muutkin (heh) lukijat. Jutut toimisivat varmaan paremmin yksittäisinä strippeinä silloin tällöin luettuna. Nyt alkoi vähän puuduttaa, kun tosiaan monissa jutuissa sanaleikin arvasi jo ennen viimeistä ruutua. Ihan kiva välipala kuitenkin. En muista näitä ammuja mistään aiemmin lukeneeni, joten uusi tuttavuus sinänsä. Tuskin kuitenkaan etsin näitä lisää luettavakseni - ei tämä niin paljon jaksanut kiinnostaa.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/8374691/
Siiri saa sätkyn, kun Yhdysvalloista lomalle tullut isä ilmestyy kynnykselle. Hän haluaa Siirin mukaansa kesäreissulle Savoon, lapsuutensa kotikylään. Siirin ja Emman duo Pink Lemon on juuri saanut esikoissinkkunsa julki ja kolmen päivän poissaolo musiikkikuvioista tuntuu ikuisuudelta. Onneksi on kännykkä, jolla voi pitää yhteyttä kavereihin. Pahaksi onneksi isä takavarikoi puhelimen heti Lossikylälle tultaessa, mistä sukeutuukin ensimmäinen riita.
Vastahakoisena Siiri tallustaa Imppa-isänsä muinaisia kotikontuja ja kuuntelee tarnoita tämän
nuoruudesta. Isä kertoo erityisesti kesästä 1964, jolloin hän päivät pitkät auttelee vanhempiaan pientilalla. Mutta iltaisin Imppa soutaa Kaskisaareen tapaamaan helsinkiläistä ystäväänsä Henkkaa ja kuuntelemaan rautalankamusiikkia.
Isän ja tyttären yhteinen matka saa heidät näkemään toisensa aivan uudella tavalla. Miten erilaista olikaan olla kuusitoistavuotias 60-luvulla kuin nyt! Kännyköistä ei ollut tietoakaan ja televisiokin oli vielä harvinaisuus. Mutta aivan samat asiat olivat jo siloin tärkeitä: musiikki, kaverit ja rakkaus.


Tämä oli nopealukuinen nuortenkirja, joka tuli luettua yhdeltä istumalta iltalukemisiksi. Vähän tässä oli sellaista "tiesittekös, että näin elettiin ennen" -makua, mutta hyvähän se on muistutella, ettei kaikki ole aina ollut samoin kuin nykyään. Siiri jäi aika etäiseksi hahmoksi minulle. Isän nuoruudenseikkailut kiinnostivat enemmän. Meni tämä välipalalukemisina, vaikka välillä jotenkin vähän tekemällä tehdyltä vaikutti.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/7679758/
Joo-o. Kaikkea sitä tulee luettua.
Elokuvasta en onneksi kovin paljon enää muistanut, mutta epäonneksi kirja palautti muistiin joitakin juttuja. Yhtä kökkö oli kirja kuin elokuvakin. Ja tämän pöljän piti silti lukea se loppuun asti. Koska mulla oli lentsuisena suunnilleen kultakalan keskittymiskyky, niin sellaisena lukemisena tämä vielä meni.

Yritän nyt koota näitä tämän vuoden alkupuolella luettuja tähän kirjapäiväkirjaan, mutta kun ei enää oikein tahdo muistaa, mitä tässä on tullut luettua. BC-hyllyn selaaminen kuitenkin auttaa jonkin verran.

5. Lisa Myhre: Nemi - Piikikäs prinsessa
http://www.bookcrossing.com/journal/7136131/
Tykkään Nemistä. Tässä kirjassa ei kuitenkaan ollut niin paljon minua naurattavia juttuja kuin jossain aiemmissa albumeissa. Ihan mukava pikaluettava kuitenkin.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/8231356/
On kihisevän kuuma kesä Charlottessa, Pohjois-Carolinassa. Tempe Brennan on lähdössä pitkästä aikaa lomalle, kun syrjäiseltä maatilalta löytyy hätkähdyttävä luukätkö. Luut näyttäisivät ensi silmäyksellä kuuluvan eläimelle, mutta Tempe järkyttyy saatuaan tulokset laboratoriosta. Tilanne mutkistuu entisestään, kun samana päivänä pienlentokone syöksyy maahan ja Tempe kutsutaan paikalle tutkimaan onnettomuuden hiiltyneitä jäännöksiä.
Onko onnettomuus lentäjän syytä? Mitä on outo aine, joka peittää ruumiit? Tempe joutuu syventymään kauhistuttaviin tapauksiin, jotka ilmaantuvat pahimpaan mahdolliseen aikaan - juuri kun hänen on tehtävä tärkeä päätös omassa elämässään. Uskaltaako hän seurata sydämensä ääntä? Näitä punnitessaan vimmainen tutkijanainen sukeltaa yhä syvemmälle luiden arvoitukseen. Samaan aikaan joku seuraa häntä. Onko Tempe Brennan eksynyt liian lähelle peiteltyä totuutta?


Bonesia olen jonkin verran katsonut telkkarista, mutta kirjoja en ollut ennen tätä lukenut yhtäkään. Ilmeisesti kirjoilla ei ole tv-sarjan kanssa oikein mitään muuta yhteistä kuin päähenkilön nimi.
Vaikka en ollut aiempia sarjan kirjoja lukenut, se ei haitannut, kun ei tässä nyt niin olennaisesti viitattu mihinkään aiempiin tapahtumiin - tai ainakaan sillä tavalla, että sillä olisi ollut väliä. Tämä meni ihan hyvin yhden illan "jännäripalana" siinä missä jokin rikoselokuvakin. Minusta kuitenkin tuntui, että kirjaan oli tungettu jo vähän liian monta asiaa. Oli vauvan kuolemaa, kadonneita henkilöitä, huumeita, eläinten luita ja ties mitä. Lisäksi loppuratkaisu oli mielestäni aika hätäinen. Mutta menihän tämä. Luen kyllä muutkin hallussani olevat sarjan kirjat - muistaakseni minulla on niitä vielä kaksi.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/8185593
Pete ja Patteri ryhtyvät liikemiehiksi. ”Nyt perustetaan kaupungin historian ensimmäinen porilaishampurilaiskioski!” he hihkuvat. Mutta siihen tarvitaan aikakone. Se rakennetaan, ja se vie heidät aikamatkalle historiaan aina jääkaudelle asti. Mutta kaupunki on kadonnut niin kuin merikin. Alkaa hurja ajojahti kautta Suomen historian: Pete ja Patteri etsivät kaupunkiaan, kaupunki etsii mertaan.
Yhdeksän porilaista johdattaa lapset maamme historiaan. Peten ja Patterin kokemuksia täydentävä pienet tietolaatikot, joiden välityksellä rakentuu kuva suomalaisen kaupungistumisen ja asumisen moninaisista vaiheista.
Yhdeksän porilaista on Porin 450-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty kuva- ja seikkailukirja niin kouluikäisille kuin muillekin nykyisille ja entisille porilaisille sekä kaikille Suomen kaupunkien historiasta kiinnostuneille.


Toisin kuin pari kirjan aiempaa lukijaa, pidin historiasta kouluaineena. Ja kiinnostaa se edelleenkin. (Tämä ei silti tarkoita, että kovin hyvin mitään juttuja muistaisin.) Tällainen kaupungin synttäreiksi tehty kirja voi saada jonkun kiinnostumaan enemmänkin kotipaikkansa historiasta. Se on hyvä asia se. Tarkemmat jutut voi lukea sitten jostain muualta kuin kuvakirjasta.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/9847805
Recipe for disaster: Celebrity chef Stanley Chipotle comes to Trenton to participate in a barbecue cook-off and loses his head - literally.
Throw in some spice: Bail-bonds office worker Lula is witness to the crime, and the only one she'll talk to is Trenton cop Joe Morelli.
Pump up the heat: Chipotle's sponsor is offering a million-dollar reward to anyone who can provide information leading to the capture of the killers.
Stir the pot: Lula recruits bounty hunter Stephanie Plum to help her find the killers and collect the moolah.
Add a secret ingredient: Stephanie Plum's Grandma Mazur. Enough said.
Bring to a boil: Stephanie Plum is working overtime tracking felons for the bonds office at night and snooping for security expert Carlos Manoso, a.k.a. Ranger, during the day. Can Stephanie hunt down two killers, a traitor, and five skips, keep her grandmother out of the sauce, solve Ranger's problems and not jump his bones?
Warning: Habanero hot. So good you'll want seconds.


Enough is enough. There's nothing new in this book. Sure, Evanovich has been using the same formula before, but this series is now way past its prime. Bye bye, Stephanie Plum.
myntti: (Default)
Photobucket

This LJ has been in hibernation long enough. I didn't even remeber my password anymore and had to get a new one.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/3595972
Jotkut vampyyrit eivät tyydy pelkkään vereen...
Mielisairaalan suljetulla osastolla, josta kukaan ei ikinä poistu elävänä, Sonja Blue taistelee tappavan vahvaa lääkitystä ja verisiä painajaisia vastaan. Sonja ei ole mikään tavallinen sekopää: aikanaan hän oli rikkaiden vanhempien ainoa tytär, josta tuli vampyyri, ilotyttö ja lopulta vampyyrintappaja. Nyt hän vahvistuu päivä päivältä, pian hän on valmis pakenemaan ja kostamaan niille, jotka laittoivat hänet mielisairaalaan.


Luin kirjan jo ainakin puoli vuotta sitten, mutta journalointi on jäänyt ja jäänyt. En sitten tietenkään enää kovin tarkkaan muista jutun juonta. Jossain vaiheessa lukiessani taisin ajatella, että kirjassa on jotain William Gibsonin kirjoista muistuttavaa. Mikä sinänsä on vähän hatara mielikuva sekin, kun en ole Gibsonia lukenut vuosikausiin. Kai se johtui jostain päähenkilön nahka-asujen kuvailusta tai mistä nyt hyvänsä. Hieman tuo takakannessa mainittu "ronskin eroottinen" ihmetytti. Joo, seksiä oli, mutta jossain vaiheessa päähenkilö oli muistaakseni parittajansa hyväksikäyttämä ja pahoinpitelemä ilotyttö, että siitä on mielestäni kyllä eroottisuus kaukana. No, noin yleisesti tämä taisi olla ihan sujuvasti luettava kirja, jonka parissa ei kovin kauan aikaa kulunut.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/6303444/
Steaming is set in the 'Turkish Room' of a run-down Public Baths in the East End of London, where five women regularly meet, to bathe, relax and share their troubles.

I guess I would've liked this play more if I'd seen it instead of reading it. Now I felt that I didn't get to know the characters very well. So much can be conveyed with gestures or tone of voice.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/1136116/
Bartender by day, actor by night, Johnny Downs cheerfully floats through life, living alone with his jukebox and his cat. Blindsided when his dazzling girlfriend dumps him, Johnny is wounded, stunned, and, most of all, clueless.
"You're like most men - oblivious," says his friend Darlene. Her diagnosis: Johnny is doomed to be rejected by every woman he desires as long as he clings to his outmoded bachelor ways. Darlene puts him on a rigorous crash course to fashion himself into "husband material." But does Darlene really have his best interests at heart? And who are all these catsitters that keep coming into his life?


I don't usually read chick lit books, but I decided to give this one a go anyway. It took me over a week to read The Catsitters, because the story didn't interest me very much. It was a good thing I had this book as my bedtime reading - at least I didn't stay up all night because I couldn't put the book down. ;-) The main character Johnny was likeable enough, but I was more interested in the parts about his acting career than the main plot about his girlfriend problems.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/8045105/
Esittelyteksti Amazon.com-sivuilla:
"Yli 10 000 koiran koiranäyttely on traaginen rakkaustarina, jonka päähenkilöinä seikkailevat apatiasta ja raivokohtauksista kärsivä Bart Karviainen sekä hysteerinen koirafani Anna Automaattitakka. Tarinassa seurataan heidän tuhoon tuomitun suhteensa kehitystä tarkkaillen samalla molempien henkilöiden taustoja ja sosiaalista ympäristöä."


Luin tämän jo joskus tuolloin heinäkuussa, kun olen tämän miitistä ottanut. Joistain kohdista jossain määrin tykkäsin sen takia, kun homma meni niin älyttömäksi. Niin kuin nyt nuo päähenkilön temppu"koirat". Ja alun junakeskustelu nauratti. Mutta en mä tästä jutusta saanut kiinni kuitenkaan. Ensin yritin keksiä, mihin näitä koiriin hurahtaneita oikein verrataan (kun niistä puhuttin kuin jostain jengistä, huumeaddikteista tai uskonlahkosta), mutta ei kai sitten oikein mihinkään kuitenkaan. En mä tästä jutusta oikein saanut kiinni. En ole tekijän tuotantoon aiemmin tutustunut, että ehkä olisin paremmin jäljillä, jos olisi vähän viitekehystä.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/3482653
Kuka murhasi kontrabasistin? Konsertti on päättynyt. Berliozin Fantastisen sinfonian viidennen osan raivokas "Noitien sapatti" on vaiennut ja kapellimestari Ferdinand von Eisenbach kumartaa kumartamistaan ja nostattaa orkesterin kerran toisensa jälkeen ottamaan vastaan yleisön suosionosoitukset. Vain Panu Kaarnaluoto istuu nojaten raskaasti kontrabassoonsa, tuijottaen auki rävähtänein silmin elottomasti eteensä. Epätäsmällinen, ilkeä ja juovuksissa riitaa haastava mies hän oli ollut, mutta kuka vihasi häntä niin paljon, että ampui hänet ja vielä kesken konsertin. Ja kuka tunsi sinfonian niin täydellisesti, että osasi ajoittaa ampumisen orkesterin yhteisräjähdykseen? Siinäpä pulma poliisille ja varatuomari Johannes Salmelaiselle, jonka orkesterin vakituinen kapellimestari Rautanen palkkaa tutkimaan murhaa.

En oikein osannut suhtautua tähän kirjaan. Siis että ottaisiko sen kokonaan huumorilla vai ihan tosissaan vai miten. Kirjailija itse on omistanut kirjan "koiralleni Rexille, joka haukkui tämän kirjan jo tekovaiheessa", joten ei tässä nyt ihan vakavasti olla liikenteessä. Kirjasta tuli mieleen vanha kotimainen elokuva. Oli autonkuljettaja, hovimestari, kirjakaupassa kesäpukuisen herran nauratettava myyjätär, puhua pajattava siivooja ja muuta sellaista. En tästä suuremmasti välittänyt, mutta nopealukuinen kirja tämä kumminkin oli.
myntti: (Default)
Photobucket
-25°C.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/7333081
Ranskalaisen menestysromaanin 'Rakas tunnetko meren sinen' kirjoittajan uusin bestseller. Päähenkilönä 10-vuotias koulupoika, jonka näkökulmasta asioita kaiken aikaa tarkastellaan; mukana myös pojan isä, isän tyttöystävä sekä pojan äiti (jota hän tapaa viikonloppuisin) ja tämän amerikkalainen poikaystävä. Pojan tapa kertoa ja elää elämäänsä nuoruudelle ominaisen uhmakkaasti mutta rehellisesti kasvaa puhuttelevaksi, piirroissaan herkäksi kuvaksi yksinhuoltajaisän ja hänen poikansa yhteiselämästä, rakkaudesta ja toveruudesta. Cauvin on onnistunut loistavasti tämän näkökulman hallinnassa. Koskettava, aidon humoristisella tavalla lämmin kirja kaikille isille ja äideille.

Luettu jo joskus aikoja sitten, mutta tuli nyt BC-hyllyä selatessa vastaan. En näköjään ole tätä tänne kirjannut vielä aiemmin. Enkä kyllä muutamaa muutakaan kirjaa, huoh. Normaali kiire taas tulossa.
Tämä oli nopealukuinen iltapala, joka pääsi mukavasti yllättämään. Pojan tiettyihin juttuihin tuli suhtauduttua samoin kuin kirjan aikuisten... eli ei tullut otettua ihan todesta, vaikka olisi pitänyt. Siksi kirjan loppupuolella pojan toisen suunnitelman onnistumista pelkäsikin.
myntti: (Default)
On loan from a friend.
Back cover:
Young Fitz is the bastard son of the noble Prince Chivalry, raised in the shadow of the royal court by his father's gruff stableman. He is treated as an outcast by all the royalty except the devious King Shrewd, who has him secretly tutored in the arts of the assassin. For in Fitz's blood runs the magic Skill - and the darker knowledge of a child raised with the stable hounds and rejected by his family. As barbarous raiders ravage the coasts, Fitz is growing to manhood. Soon he will face his first dangerous, soul-shattering mission. And though some regard him as a threat to the throne, he may just be the key to the survival of the kingdom.

I decided it is time to re-read the Farseer trilogy, because it has been ages since I read it for the first time. I remembered liking Assassin's Apprentice on the first reading, and yes, it was still good and I liked it, but it was a sadder story than I remembered.
myntti: (Default)
http://www.bookcrossing.com/journal/8024786/
Timanttivyö on omituisten voimien vallassa. Dataa häviää, habitaatteja katoaa kartalta ja näyttää siltä kuin koneet olisivat pääsemässä valtaan. Mutta kuka tuhoisaa kaappausta itse asiassa johtaa? Tom Dreyfus on Sotisovan prefekti eli suojelupäällikkö, mutta nyt hänen suojeltavakseen lankeaa koko Timanttivyö kymmenine tuhansine habitaatteineen.
Kilpajuoksu avaruuden voimien kanssa käynnistyy. Kurkistus menneisyyteen on välttämätön, ennen kuin Dreyfus joukkoineen pääsee oikeiden henkilöiden jäljille. Kuka onkaan Kellomestari? Ja miksi kuusikymmentä vuotta sitten kuolleella pikkutytöllä tuntuu olevan voimia, joita kukaan ei osannut edes kuvitella?
Prefektin on lopulta hyväksyttävä se, että säilyttääkseen jotain arvokasta on joskus oltava valmis luopumaan osasta sitä.


Tämä oli ensimmäinen lukemani Reynoldsin kirja, mutta ei taatusti viimeinen. Koska kyseessä ei ole sarjan ensimmäinen osa, niin alkuun oli vähän pihalla tästä maailmasta. Ja ei mulle vieläkään oikein käynyt selväksi, mikä yhtyneiden, ultrien ja Timanttivyön suhde oikein on, mutta ei se mitään. Tarina alkoi vetää hyvin ja seurasin ihan mielikseni, miten Tom Dreyfus onnistuu tilanteesta selviämään. Pari juttua arvasin etukäteen, mutta se ei lukukokemusta huonontanut. Täytyy etsiä käsiinsä muitakin Reynoldsin kirjoja.

Profile

myntti: (Default)
myntti

February 2017

S M T W T F S
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728    

Syndicate

RSS Atom

Most Popular Tags

Style Credit

Expand Cut Tags

No cut tags
Page generated Sep. 20th, 2017 04:16 pm
Powered by Dreamwidth Studios