17. Julia Bell: Ahmatti
Jul. 29th, 2007 02:18 am![[personal profile]](https://www.dreamwidth.org/img/silk/identity/user.png){kind=small}
mynttiBC-kirjasäde
Julia Bell
Massive
Kuvaus Otavan sivuilta:
Rankka kuvaus tytöstä, jonka anoreksiaa sairastava äiti terrorisoi läheisiään.
"Minun pitää yrittää lujemmin olla syömättä. Syöminen on kaikkien ongelmieni alku ja juuri. Kairaan itseäni sormella, työnnän kynnen niin syvälle ihoon, että siitä jää puolikuun muotoinen jälki lihaani. Vihaan sinua, sanon itselleni hiljaa. Vihaan sinua."
”Jos olisin yhtä iso kuin hän, tappaisin itseni”, äiti sanoo osoittaen Marilyn Monroen kuvaa aikakauslehdessään. Äiti on laihduttanut niin kauan kuin 14-vuotias Carmen pystyy muistamaan. Nyt äidistä on mukavaa, kun he molemmat ovat samalla dieetillä. Kuin siskokset.
Brittiläinen Julia Bell (s. 1971) tuo syömishäiriön kuvaukseen uuden näkökulman: hänen romaanissaan anoreksiaa sairastaa aikuinen.
Aika tympeätä luettavaa. Suunnilleen jokaisella kirjan henkilöllä oli jonkinlainen syömisongelma. Ilmeisesti sillä oli sitten tarkoitus korostaa, miten epänormaali suhtautuminen ruokaan siirtyy äideiltä tyttärille... Tosin eipä tässä loppujen lopuksi kovin paljon Carmenin äitiin keskitytty. En oikein jaksanut kiinnostua siitä, mitä tälle perheelle tapahtuisi.
Julia Bell
Massive
Kuvaus Otavan sivuilta:
Rankka kuvaus tytöstä, jonka anoreksiaa sairastava äiti terrorisoi läheisiään.
"Minun pitää yrittää lujemmin olla syömättä. Syöminen on kaikkien ongelmieni alku ja juuri. Kairaan itseäni sormella, työnnän kynnen niin syvälle ihoon, että siitä jää puolikuun muotoinen jälki lihaani. Vihaan sinua, sanon itselleni hiljaa. Vihaan sinua."
”Jos olisin yhtä iso kuin hän, tappaisin itseni”, äiti sanoo osoittaen Marilyn Monroen kuvaa aikakauslehdessään. Äiti on laihduttanut niin kauan kuin 14-vuotias Carmen pystyy muistamaan. Nyt äidistä on mukavaa, kun he molemmat ovat samalla dieetillä. Kuin siskokset.
Brittiläinen Julia Bell (s. 1971) tuo syömishäiriön kuvaukseen uuden näkökulman: hänen romaanissaan anoreksiaa sairastaa aikuinen.
Aika tympeätä luettavaa. Suunnilleen jokaisella kirjan henkilöllä oli jonkinlainen syömisongelma. Ilmeisesti sillä oli sitten tarkoitus korostaa, miten epänormaali suhtautuminen ruokaan siirtyy äideiltä tyttärille... Tosin eipä tässä loppujen lopuksi kovin paljon Carmenin äitiin keskitytty. En oikein jaksanut kiinnostua siitä, mitä tälle perheelle tapahtuisi.
