The Real Coke, the Real Story
BC-kirja
Tuunasin kannet. Kuvat journalissa.
Kirjassa kerrotaan siitä, mitä tapahtui, kun Coca-Cola päätti 80-luvulla muuttaa satavuotisjuhlansa kynnyksellä Coken makua, koska Pepsi alkoi olla suositumpi. Eihän siitä mitään hyvää seurannut, kun kuluttajat älähtivät. Mitä siitä, että uusi versio oli pärjännyt paremmin makutesteissä - vanha kunnon Cokis kun edusti kansakunnan mielestä amerikkalaisuuden ydintä. Niinhän siinä sitten kävi, että vanha Cokis piti palauttaa tuotantoon Coca-Cola Classic -nimellä. Osa oli ihan mielenkiintoista juttua, mutta sitten kun luetellaan, että kuka nyt oli johtajana ja milloinkin ja missä + miten monta prosenttia tai miljoonaa sitä-sun-tätä, niin minun mielenkiintoni lopahtaa justiinsa. Tuotekehittelystä, mainostuksesta ja kuluttajien reaktioista oli sen sijaan ihan kiinnostavaa lukea. Käsittämättömiä ovat mielestäni ne jotkut kirjassa mainitut Cokis-fanit, jotka juovat Coca-Colaa 12 pulloa päivässä tai muuta vastaavaa. Huh.
BC-kirja
Tuunasin kannet. Kuvat journalissa.
Kirjassa kerrotaan siitä, mitä tapahtui, kun Coca-Cola päätti 80-luvulla muuttaa satavuotisjuhlansa kynnyksellä Coken makua, koska Pepsi alkoi olla suositumpi. Eihän siitä mitään hyvää seurannut, kun kuluttajat älähtivät. Mitä siitä, että uusi versio oli pärjännyt paremmin makutesteissä - vanha kunnon Cokis kun edusti kansakunnan mielestä amerikkalaisuuden ydintä. Niinhän siinä sitten kävi, että vanha Cokis piti palauttaa tuotantoon Coca-Cola Classic -nimellä. Osa oli ihan mielenkiintoista juttua, mutta sitten kun luetellaan, että kuka nyt oli johtajana ja milloinkin ja missä + miten monta prosenttia tai miljoonaa sitä-sun-tätä, niin minun mielenkiintoni lopahtaa justiinsa. Tuotekehittelystä, mainostuksesta ja kuluttajien reaktioista oli sen sijaan ihan kiinnostavaa lukea. Käsittämättömiä ovat mielestäni ne jotkut kirjassa mainitut Cokis-fanit, jotka juovat Coca-Colaa 12 pulloa päivässä tai muuta vastaavaa. Huh.